Why Does The System Usage Differ Between Organizational Units? - A Case Study In A Knowledge-Intensive Project Organization

This paper seeks to examine how a case company exploits new staffing procedures and enterprise system (ES) functionalities in order to improve allocation and control of project resources. The paper relies on qualitative data collected through an in-depth case study in a large European high-tech company over a period of one and a half years. In order to understand the system usage in the case company the paper employs institutional theory and Orton and Weick’s concept of coupling. By combining the concept of coupling with the elements of system usage - work assignment, user, and system –, the paper explains why system usage differs between organizational units. Findings show how the use of new ES functionalities is influenced by features of organizational unit, features of work assignment, individual characteristics as well as target customer. The paper also recommends selective system use in a knowledge-intensive project organization

The interaction between an enterprise system and a knowledge-intensive project organization : a case study of project staffing

Knowledge-intensive project organizations compete in an increasingly dense global web of customers and suppliers. In this global web, organizations seek new ways to deliver projects and services more efficiently. One way to increase efficiency is restructuring in order to become more customer oriented through flattening organizational structure and distributing work across the globe. This kind of decentralized organization relies heavily on distributed teams and several IT tools, such as global Enterprise Systems (ES, and their primary form Enterprise Resource Planning, ERP) and different collaboration devices. In this dissertation I take an exploratory approach on the interaction between a knowledgeintensive project organization and an enterprise system. In the case study I follow how a large project organization transforms from a silo organization into a more integrated matrix model. This case study extends over a period of two and a half years. During the same period, the company implements new ES functionalities in order to support its strategic change relating to a new operating model. I demonstrate the interaction between the ES and the organization by using a part of the new operating model, a project staffing process, as an example of organizational processes that are supported by new enterprise system functionalities. The project staffing process exploits traditional HR data such as competence catalogues and employees’ workload data to optimize resource use. By applying grounded theory I investigate research questions that emerged from the empirical data. Despite the growing literature regarding the interplay between the enterprise system and organization, this complex interaction is not thoroughly understood. I employ theories and models relating to neo-institutional theory, organizational change, sociomateriality, human and machine agencies, affordances, loose coupling, system usage, boundary objects and boundary spanning. In the four research papers forming the body of this thesis I provide new perspectives on the interplay between the enterprise system and knowledge-intensive project organization in managing resources in project business. The main contribution of my study is that the knowledge-intensive project organization sets special challenges for the assimilation and use of new ES functionalities. Particularly, the complexity of the company’s professional services and projects creates different managerial implications and organizational responses within the company. In addition, the new HR-related ES functionalities set some specific challenges for the system assimilation and use in the knowledge-intensive project organization

Emerging Role of Enterprise System in Radical Organizational Change

In this paper we analyze the role of Enterprise Systems (ES) in shaping a company’s transformation process by conducting an in-depth case study in a large European high-tech company. Although there are previous studies concerning organizational transformation and ES implementation process, the role of ES as an instrument for de-institutionalization is not well understood. By drawing on the framework of neo-institutional theory we seek to understand how ES facilitates discarding of the old ways of doing things and the simultaneous forming of the new institutional arrangements. This paper seeks to provide valuable insights into the de-institutionalization process and the role of ES in a company’s re-organization. The findings show how ES in use serves as an agent and a platform for de-institutionalization and later as a powerful force in forming the new institutional arrangement

ENTERPRISE SYSTEMS AS COORDINATING TOOL IN LARGE SCALE DISTRIBUTED DEVELOPMENT

In this paper, we explore the role of Enterprise systems in coordinating knowledge-intensive work. Drawing on an in-depth case study conducted in a global high-tech, knowledge-intensive project organization, this paper offers insights into different coordinative capabilities of enterprise systems and the relationship with the project context. By employing the concepts of boundary object and boundary spanning this paper suggests that the enterprise systems and related IT components can only partially support information sharing between organizational groups. The organizational actors in different roles drew on enterprise systems components and IT tools as boundary objects to a varying degree. These boundary objects were more significant to some actors than others. The paper argues that different kinds of boundary objects and communication were needed depending on the project context. The findings also suggest that staffing for high value strategic projects could be effectively handled through the informal organization whereas routine staffing could be handled with the help of the enterprise systems

Maahanmuuttajat työvoimana maaseudun yrityksissä : yrityksen yhteiskuntavastuun näkökulma

Tässä raportissa on tarkasteltu maahanmuutta-jien työllistymistä maaseudulla toimiviin yrityksiin aiemman tutkimustiedon sekä kahden tapausesimerkin valossa. Maaseudun yritysten toimintamahdollisuuksien kannalta on välttämätöntä, että paikalliset työmarkkinat ovat toimivia ja että työikäisen väestön vähenemiseen kyetään vastaamaan. Monelle maaseudulla toimivalle yritykselle maahanmuuttajien tarjoama työvoimapotentiaali onkin erittäin tärkeää yritystoiminnan jatkuvuuden kannalta. Suurin osa Suomen maahanmuuttajataustaisesta työvoimasta kuitenkin asuu ja työskentelee suurissa kaupungeissa. Maaseudun työmarkkinoita kokonaisuutena tarkasteltaessa voikin todeta, että kaupunkeihin ja etenkin pääkaupunkiseudulle keskittyvät maahanmuuttajat eivät pysty turvaamaan maaseudun työvoiman saatavuutta, elleivät maaseudulla toimivat yritykset ja maaseutukunnat itse kykene houkuttelemaan ja kiinnittämään maahanmuuttajia osaksi maaseudun paikallisyhteisöjä. Maaseudun yritysten työvoiman turvaamisen kannalta kyse on tärkeästä asiasta. Aikaisempi tutkimus on tarkastellut maahanmuuttajien työllistymistä ja työmarkkina-asemaa pääosin maahanmuuttajien itsensä näkökulmasta. Tässä raportissa maahanmuuttajien työllistymistä tarkastellaan kuitenkin maaseudulla toimivien yritysten näkökulmasta. Se, miten yrittäjät arvioivat maahanmuuttajia työvoimana ja käytännössä toimivat maahanmuuttajien työllistäjinä, vaikuttaa merkittävästi maahanmuuttajien kiinnittymiseen osaksi yhteiskuntaa. Raportin teoreettisena viitekehyksenä on yrityksen yhteiskuntavastuukeskustelu. Tässä raportissa keskitytään erityisesti yrityksen tuntemaan sosiaaliseen vastuuseen työntekijöitään kohtaan. Sosiaalisesti vastuullisen henkilöstöjohtamisen yhtenä kulmakivenä on monimuotoisuuden edistäminen. Tämä näkökulma on aiheellinen tarkasteltaessa maahanmuuttajia maaseudun yritysten työvoimana. Yrityksen sosiaalista vastuuta kuvataan kahden yritystapauksen kautta. Tapausesimerkeiksi valitut yritykset ovat keskenään hyvin erikokoisia ja edustavat eri toimialoja. Myös niiden kokemukset maahanmuuttajien työllistämisestä eroavat toisistaan: toisella yrityksistä on pitkä kokemus maahanmuuttajien palkkaamisesta, kun taas toisessa esimerkkiyrityksessä tarkastelu liittyy oleskelulupapäätöstä odottavan turvapaikanhakijan työharjoittelun järjestämiseen. Maahanmuuttajien palkkaaminen maaseudun yritykseen perustuu työvoiman tarpeeseen, mutta taustalla vaikuttaa myös muita tekijöitä. Raportissa käsitellyt tapausesimerkit osoittavat, että yrityksen ja yrittäjän arvoilla on keskeinen rooli yrityksen päättäessä rekrytoida maahanmuuttajia. Maahanmuuttajien työllistäminen vaatii yrityksiltä myös aktiivisuutta rekrytointiprosessin eri vaiheissa. Esimerkkitapausten perusteella työperäisten maahanmuuttajien rekrytointiin tai turvapaikanhakijan työharjoittelupaikan järjestämiseen liittyy monia byrokraattisia haasteita. Maahanmuuttajien työllistymistä tukevien järjestelmien ja rakenteiden toimivuus nousevatkin kehittämiskohteina esiin sekä aiemmista tutkimuksista että tapausesimerkkiemme pohjalta. Maaseudulle suuntautuva työperäinen maahanmuutto on nostanut esiin ongelmia, jotka heijastavat maaseudun erityislaatua. Voidaan todeta, ettei maaseudun erityislaatua ja toisaalta potentiaalia muuttoliikkeen kohdealueena ehkä vielä ole riittävässä määrin tunnistettu. Yhteiskuntavastuun näkökulmasta yritykseen kohdistuu odotuksia, joihin sen tulee vastata voidakseen ansaita paikkansa toimintaympäristössään. Yrityksen on pyrittävä saamaan sidosryhmiensä keskuudessa oikeutus toiminnalleen ja tekemilleen ratkaisuille. Yritys voi esimerkiksi perustella maahanmuuttajien työllistämistä siten, että maahanmuuttajan palkkaaminen lisää verotuloja, parantaa työllistyjän hyvinvointia tai vähentää yhteiskunnan kustannuksia. Jos yritys onnistuu perusteluissaan, sen asema yhteisössä vahvistuu. Yrityksiltä vaaditaan yhä enenevissä määrin sosiaalista vastuullisuutta, ja myös maaseudulla toimivien yritysten on kyettävä vastaamaan tähän haasteeseen

Health-related quality of life following ambulatory surgery procedures: assessment by RAND-36

Peer reviewe

Inhibition of receptor tyrosine kinase signalling by small molecule agonist of T-cell protein tyrosine phosphatase

<p>Abstract</p> <p>Background</p> <p>T-cell protein tyrosine phosphatase (TCPTP/TC45) is a ubiquitously expressed intra-cellular non-receptor protein tyrosine phosphatase involved in the negative regulation of several cancer relevant cellular signalling pathways. We have previously shown that interaction between the α-cytoplasmic tail of α1β1 integrin and TCPTP activates TCPTP by disrupting an inhibitory intra-molecular bond in TCPTP. Thus, inhibition of the regulatory interaction in TCPTP is a desirable strategy for TCPTP activation and attenuation of oncogenic RTK signalling. However, this is challenging with low molecular weight compounds.</p> <p>Methods</p> <p>We developed a high-throughput compatible assay to analyse activity of recombinant TCPTP in vitro. Using this assay we have screened 64280 small molecules to identify novel agonists for TCPTP. Dose-dependent response to TCPTP agonist was performed using the in vitro assay. Inhibition effects and specificity of TCPTP agonists were evaluated using TCPTP expressing and null mouse embryonic fibroblasts. Western blot analysis was used to evaluate attenuation of PDGFRβ and EGFR phosphorylation. Inhibition of VEGF signalling was analysed with VEGF-induced endothelial cell sprouting assays.</p> <p>Results</p> <p>From the screen we identified six TCPTP agonists. Two compounds competed with α1-cytoplasmic domain for binding to TCPTP, suggesting that they activate TCPTP similar to α1-cyt by disrupting the intra-molecular bond in TCPTP. Importantly, one of the compounds (spermidine) displayed specificity towards TCPTP in cells, since TCPTP -/- cells were 43-fold more resistant to the compound than TCPTP expressing cells. This compound attenuates PDGFRβ and VEGFR2 signalling in cells in a TCPTP-dependent manner and functions as a negative regulator of EGFR phosphorylation in cancer cells.</p> <p>Conclusions</p> <p>In this study we showed that small molecules mimicking TCPTP-α1 interaction can be used as TCPTP agonists. These data provide the first proof-of-concept description of the use of high-throughput screening to identify small molecule PTP activators that could function as RTK antagonists in cells.</p

Company values guiding the recruitment of employees with a foreign background

Purpose In this paper, the following research question is addressed: Why do business organisations recruit employees with a foreign background? This was examined in terms of the values that guide organisations and their management. The paper aims to discuss this issue. Design/methodology/approach The study focused on two businesses in Finland that are pioneers in the recruitment of immigrants. A case study approach was adopted. The research data consist of interviews and documentary data. The data were analysed using content analysis in accordance with grounded theory. Findings Companies can act as an enabling force in the integration of immigrants into the local labour market, especially when the company's value basis extends beyond only economic values. Research limitations/implications - The study was conducted only in two case companies in Finland. Practical implications - Companies have the potential to affect local people's attitudes towards immigrants as workers. This is important because many western societies are likely to face a labour shortage in the future due to the ageing population and low birth rate. Originality/value Prior research has mostly investigated the topic from the viewpoints of the immigrants themselves and of policy makers. The value of this study is that it makes the employers' viewpoint visible. The dominant theories applied in the field of immigrant recruitment are inadequate to explain employers' behaviour because of their underlying assumption of the overwhelming importance of economic values in decision making.Peer reviewe

Suomen kansantalouden materiaalivirtojen ympäristövaikutusten arviointi ENVIMAT-mallilla

Tutkimuksessa selvitettiin Suomen tuotannon ja kulutuksen elinkaariset ympäristövaikutukset toimialoittain ja tuoteryhmittäin vuosina 2002 ja 2005. Hankkeen tuloksena syntyi ENVIMAT- malli, jolla voidaan arvioida materiaalivirtojen, ympäristövaikutusten ja taloudellisten vaikutusten välisiä suhteita. Malli edustaa ns. ympäristölaajennettua panos-tuotostyökalua, jossa perustana ovat taloudelliset panos-tuotostaulukot yhdistettynä elinkaarisiin ympäristövaikutuksiin. Suomelle tehty ENVIMAT-malli mahdollistaa tuotanto- ja kulutuslähtöisen ympäristövaikutusten analysoinnin siten, että työllisyys- ja arvonlisäysvaikutukset ovat samanaikaisesti mukana. Kotimaisten ympäristövaikutusten lisäksi on arvioitu tuonnin aiheuttamat vaikutukset ulkomailla poikkeuksellisen kattavasti. Suomen tuotannon elinkaarisista vaikutuksista viennin osuus on eritelty jokaisen toimialan kohdalla. Suomalaisten kulutusta on tarkasteltu sekä yksityisen että julkisen kulutuksen kannalta. Hankkeen laajasta tulosaineistosta mainittakoon, että Suomi aiheuttaa puolet ympäristövaikutuksistaan rajojensa ulkopuolella tuontituotteiden valmistuksen kautta. Ilmastovaikutusten kannalta ulkomailla tapahtuvat päästöt ovat noin 70-80 % kotimaan päästöistä, useiden muiden ympäristövaikutuksien kohdalla osuus on vieläkin suurempi. Samalla Suomi käyttää yhtä paljon ulkomaisia luonnonvaroja kuin kotimaisia. Kotimaan kulutus ja investoinnit (ns. loppukäyttö) aiheuttavat runsaat puolet kansantaloutemme elinkaarisista ympäristövaikutuksista. Vajaa puolet Suomen ympäristövaikutuksista kohdentuu vientituotteille. Ilmastonmuutoksen osalta kotimaan loppukäyttö aiheuttaa hieman vientiteollisuutta suuremmat vaikutukset. Suurin osa kotimaisen kulutuksen vaikutuksista aiheutuu asumisen, ravinnon ja yksityisautoilun kautta. Kiinteistöpalveluiden, julkisen liikenteen ja muiden palveluiden osuus kotimaan loppukäytön ympäristövaikutuksista on noin 40%. ENVIMAT- mallin avulla voidaan laatia nopeasti karkeita elinkaaripohjaisia ympäristövaikutusarvioita erilaisille tuotteille tai tuoteryhmille. Erityisenä sovellusalueena lähitulevaisuudessa on hiilijalanjälkilaskelmat. Mallia voidaan käyttää eri toimintojen seurausvaikutusten kartoittamiseen sekä tuoteketjujen että kansantalouden tasoilla. Jatkossa mallia suunnitellaan käytettäväksi ajallisen kehityksen tarkasteluun, kestävän kehityksen seurantaan, ilmastonmuutoksen hillintätoimenpiteiden suunnitteluun sekä eri muutostekijöiden tunnistamiseen ja vaikutusarviointiin

Työ ja terveys Suomessa 2012

Työ ja terveys Suomessa 2012 on Työterveyslaitoksen asiantuntijoiden laatima katsaus työolo- ja työhyvinvointitilanteesta Suomessa. Edelliset vastaavat kirjat ilmestyivät vuosina 1997, 2000, 2003, 2006 ja 2009